Tervetuloa, hyvät katsojat. Keskustellaan Nesteen toisen kvartaalin ennätystuloksesta toimitusjohtaja Heikki Malisen ja talousjohtaja Eeva Sipilän kanssa. Heikki ja Eeva. Alkoiko aamu kahvilla vai jollain juhlavammalla juomalla tällaisen tuloksen myötä? No.

Jäätelöt tarjottiin porukalle keittiössä.

Se on hyvä tänä päivänä.

Joo, olihan tämä hienoa. Kvartaali, yhtiön historian paras tulos, ja olen hirveän iloinen siitä. Mutta kyllä, olen älyttömän ylpeä. Ajatella, missä me ollaan oltu pari kolme vuotta sitten ja mihin me nyt ollaan päästy. Joo. Markkinat toki tukevat, mutta. Ei tämä ilman kovaa työtä tule. Täällä talossa. Siellä on tehty älyttömästi töitä. Fokusta on lisätty vaan systemaattisesti, pyritty lisäämään tehokkuutta ja saamaan tästä koneistosta enemmän irti. Ja meidän myyntikin on tehostunut, että ollaan tehty paljon ja markkina tukee, mutta kuitenkin olen tosi iloinen.

Niin, vetoavusta huolimatta, mitä markkinoilta tulee, niin tehostusohjelma on edennyt hyvin.

On edennyt hyvin.

Joo, aika paljon meidän foorumilla oli tästä keskustelua. Analyytikko kysyi äsken tuossa puhelussa, että teillä tulee pitkiä huoltoseisakkeita syksyllä. Osa tietysti ihan normaaleja, mutta Singaporessa taitaa olla melkein tuplat pidempi kuin aiemmin, niin mikäs siellä mättää?

Joo, näin. Ei siellä mitään mätää siis. Singaporen laitoksen kakkoslinjan, uuden linjan, ensimmäinen iso seisokki on nyt ensi vuonna, ja siellä tehdään iso määrä erilaisia tarkastuksia, jotka pitää tehdä. Toinen asia, minkä mainitsin tuossa analyytikkopuhelussa, oli se, että mehän yritetään. Siis regulaatiohan vie koko ajan, tai regulaatio kannustaa yrityksiä hakeutumaan vaikeampiin ja vaikeampiin raaka-aineisiin. Ja tietysti kun me ollaan markkinajohtaja, niin me yritetään olla ensimmäisten joukossa siinä. Me ostetaan niitä tosi paljon ja. Mutta. Niiden jalostaminen on vaikeampaa, ja me joudutaan tekemään meidän laitoksessa tiettyjä materiaaliparannuksia, jotta me pystytään prosessoimaan nämä vaikeimmat raaka-aineet, että siinä on ihan positiivinen, kannattava business case tehdä se. Toki mä ymmärrän sen, että tässä markkinatilanteessa jokainen seisokkipäivä herättää kysymyksen, miksi pitää tehdä. Mutta kuitenkin me kehitetään tätä yhtiötä ja jalostamoa pitkällä tähtäyksellä. Ja sitä se pohja siinä on.

Ja tehdään täältä vähän varastoonkin myytävää, että myytävää on vaan.

Joo, toki, toki.

Pitäisikö nuo investoinnit, jotkut sijoittajat aina miettii asian niin, että mitkä yhtiöt tavallaan pystyvät syventämään jatkuvasti vallihautoja tai kilpailuetujaan, näin suoraan suomeksi sanottuna, niin pitäisikö ne investoinnit nähdä semmoisina omia kilpailuetuja vahvistavina investointeina?

No meidän käyttöprosentit ja meidän käyntiasteet. Jos katsotaan uusiutuvaa, niin meidän käyntiasteet on meidän mielestä riittämättömät. Meidän täytyy parantaa sitä, ja siellä on tiettyjä modifikaatioita. Me tarvitaan Rotterdamiin ja Singaporeen. Mutta sitten palaan tähän raaka-aineasiaan, että regulaatio tukee, ohjaa meitä, ja siellä on paremmat biopreemiot, niin kannattaa mennä sinne vaikeampaan suuntaan, ja se vaatii materiaaliparannuksia.

Uusiutuva jalostusmarginaali kaikkien aikojen huipputasolle, niin mitä kaikkea siinä taustalla on? Oli tietysti varmaan maailmantilannetta. Varsinkin jos miettii myös, mitä keskusteltiin viimeksi, että vuosisopparit olisi osiltaan selittäneet noita vahvoja marginaaleja, mutta nyt sieltä taitaa myös spot-markkinoilta tulla tukea. Niin mitä kaikkea tässä on takana?

No joo, ehkä tässä täytyy aloittaa dieselistä kuitenkin. Tietysti Lähi-idän tilanne on nostanut dieselin hintaa, ja sehän tulee läpi pääosassa niitä pitkäaikaisiakin sopimuksia. Mutta sitten semmoinen oman työn aikaansaannos osittain on sitten jo tuo Amerikassa, että tämä meidän JV tekee nyt parempaa tulosta kuin ikinä tähän mennessä. Jos miettii viime vuotta tai edellistä, niin sehän oli negatiivinen uusiutuvan polttoaineen myyntimarginaaliin, ja nyt se kontribuoi jo ihan vahvasti. Toki siinä on tämä iso RVO-mandaatti, joka Amerikassa menee eteenpäin, mutta siellä on myöskin onnistuneesti ajettu sitä laitosta nyt ylös, ja se on ehkä semmoinen aika tärkeä muutos versus viime vuosi. Että sinänsä nyt se. Tokihan me tehtiin viime vuonna pitkäaikaisia sopimuksia, vuosisopimukset, parempaan markkinaan, ja niiden osuus oli Q1:llä ja Q2:lla. Aika samaa, että menee läpi vuoden. Että kohta varmaan sijoittajat keskittyy sitten, millaisia sopimuksia tehdään vuoteen 27, kun markkina on vielä vahvempi. Että siihen palataan sitten myöhemmin.

Mitä muuten Amerikassa, markkinoilla on parantunut merkittävästi ja muiltakin tullut myönteisiä sääntelyuutisia?

Joo, on tietysti varmaan vähän yllätys tässä, kun joku vuosi sitten vihreä siirtymä ei ehkä nyt ollut ihan suosiossa. Amerikassahan se liittyy paljon maatalouspolitiikkaan, ja me tietysti, se heijastuu sitten myös tähän meidän bisnekseen, että näitä jakeluvelvoitteita nostetaan. Se heijastuu hintatasoon, se heijastuu kysyntään. Meillä on vielä se lisäetu, että meillähän on myös se paistinrasvankeräysbisnes Jenkeissä, ja nyt Yhdysvalloissahan raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Soijapapuöljyhän on mennyt suoraan ylös ja paistinrasva on mennyt perässä. Ja se tukee vielä lisää sitä meidän kannattavuutta. Mutta ehkä kaikkein tärkein on se, että me investoitiin verrattain paljon tähän Martinezin puolikkaaseen silloin 3–4 vuotta sitten, tai vähän enemmänkin. Ja nyt aletaan päästä jo järkevämmille kannattavuustasoille, ja sehän on tietysti ihan välttämätöntä.

Jep. Vielä voisin kysyä. Sitten suojauksista: kun tuo markkinatilanne on mitä on, ja jalostusmarginaali heiluu tällä tavalla, niin mikä teidän suojauspolitiikka on tällä hetkellä? Miten te lähestytte sitä?

Joo, no se on tietysti hyvä kysymys. Se on varmaan aika rohkea henkilö, joka sanoo osaavansa ennakoida markkinaa tässä volatiliteetissa. Että kyllä nuo Lähi-idän käänteet on sitä luokkaa, että meillä on. Tietysti se on suojauspolitiikka, jolla me yritämme ikään kuin vähentää niitä vaikutuksia, mutta me ei sinänsä yritetä ajoittaa oikein. Dieselistä noin karkeasti puolet. Me suojataan, ja se on tietysti alkuvuonna ollut huono ajatus, koska siitä on tullut aika paljon tappiota, kun diesel on mennyt ylös. Mutta silti pitkäjänteisellä ajatuksella semmoinen noin fifty-fifty on ollut meidän näkökulmasta toiminut. Sitten että se toisaalta tukee, jos ja kun. Toivottavasti tietysti tilanne siellä rauhoittuu. Se on nyt ollut yksi asia. Toisaalta sitten taas me ollaan tässä, niin kuin raaka-ainepuolella. Meillä on tietysti aika hyvä osaaminen ja sitä kautta ehkä ymmärrys siitä pienemmästä markkinasta, ja siinä samalla sitten. Yritetään tavallaan enemmän tasata sitä vaikutusta meidän marginaaliin ja sitä kautta nimenomaan suojata, eikä niin vahvasti ottaa näkemystä. Mutta sillä puolella on tehty. Sitten on taas tullut tulosta, että nämä menee vähän päittäin, että joku on plussaa, joku on miinuksella. Että bruttovolyymit on tietysti kauhean isoja, kun arvonliikkeet on näin, mutta nettotulokseen nyt Q2:lla. Niin että ei sinänsä nyt ihan mitään massiivista vaikutusta, että vähän ollaan. RINin arvot on tulleet ylös, niin niissä ollaan kanssa vähän hävitty sitten rahaa. Mutta onneksi vahva markkina on positiivinen asia, että silloin sitten hyväksytään se, että suojaus on negatiivista.

Ja sehän on se suojauksen idea. Välillä niistä tulee takkiin, mutta sitten taas pitkällä aikavälillä.

Tasoittaa niitä huonoja hetkiä. Jep.

Tuosta oikeastaan jatkaen, sinä sanoit: ihan hyvä harrastaa tämmöistä epistemologista nöyryyttä. Tulevaisuus on arvaamaton, mutta teidän paras arvaus, miettien teidän markkinaa, fossiilisia polttoaineita. Vaikuttaako tämä Lähi-idän tilanne rakenteellisesti tähän alaan? Jos kysyisi varmaan sähköautojen valmistajilta tai akkuvalmistajilta, niin niiden mielestä maailman pitäisi pyrkiä yhä enemmän pois fossiilisista. Mutta miten te näette tuon vaikutuksen? Ja toisaalta kuinka nopeasti markkina voisi normalisoitua, jos tilanne rauhoittuu. Kunhan jalostamotkin pystyvät korjaamaan, vaikka siinä menisikin tovi aikaa.

Joo, tässä on. Tämä on älyttömän kompleksi asia. Tässä on erilaisia pelureita, eri maita, erilaisia varastoja. Tässä on geopolitiikkaa ja vähän kaikenlaista. Eli tosi vaikea nyt on ihan yksikantaan. Mutta sanoisin näin, että miten me mietitään. Ajatellaan täällä tällä tavalla, että kyllähän tämä on aika massiivinen energiakriisi, mikä meillä on käsissä, ja jokainen valtio varmasti miettii, että miten he huolehtii, että ensi kerralla he eivät ole tilanteessa, jossa heillä on polttoaineen saatavuuteen liittyvää riskiä. Joten me kyllä kuvitellaan. Varmaan aika monessa maassa pohditaan, että miten me niitä turvavarastoja, niin kuin Suomessakin on huoltovarmuutta varten. On varastoja, että miten me niitä täydennetään. Se on ehkä yksi juttu.

Sitten toinen asia vaan on se, että varmaan pohditaan sitä, että miten me tuodaan sitä tuotantoa lähemmäksi omaa talousaluettamme. Ja siinä mä uskon, että Nesteen vinkkelistä tämä, että uusiutuvaa tehdään kuitenkin hyvin paljon myös Euroopassa ja niitä raaka-aineita on Euroopassa. Niitä ei tarvitse välttämättä aina tuoda, niin tämä tukee Rotterdamia ja Porvoota, ja tämä on ehkä meille sellainen strategisesti aika tärkeä.

Ainakaan niitä ei tuoda Lähi-idästä, ainakaan.

Niitä ei tule Lähi-idästä. Ja se nimenomaan, että ehkä nämä kaksi asiaa. Mutta tietysti jos hinnat ovat tosi korkeita tosi kauan, niin totta kai se alkaa nakertamaan sitä kysyntää. Mutta vielä ei ole nähty sitä, että olisi merkittävää kysynnän laskua tapahtunut. Päinvastoin. Yllättävän hyvin siis globaalisti näilläkin hinnoilla kysyntä on pysynyt kohtuustabiilina, mikä tarkoittaa minusta sitä, että maailma pystyy tämän hintatason absorboimaan paremmin kuin silloin joskus 70-luvulla. Mutta, mutta, mutta. Let's see. Miten tämä jatkuu? Tästä pikaisen ratkaisun löytyminen ei ainakaan nyt tämän päivän uutisten perusteella näytä kovin ilmeiseltä, mutta.

Euroopan tilanne on siinä mielessä haastava, että me ollaan. Ehkä. Amerikkahan on aika omavarainen energian suhteen. Eurooppa ei ole. Meillä on ollut nyt tavallaan tämä Ukrainan sota ja nyt Lähi-idän kriisi, että sikäli. Ja meidän ei. Tietysti. Me emme pysty Norjaa lukuun ottamatta öljyvaltioiksi ryhtymään. Uskoisin itse kyllä, että tämä nostaa uusiutuvien merkitystä ja arvoa Euroopassa nimenomaan tästä omavaraisuusnäkökulmasta.

Ehkä tuossa oli. Financial Timesissa oli jokunen päivä sitten juttu, että nämä Ukrainan dronet, ainakin noin 60 prosenttia Venäjän jalostamoista on jollakin tavalla saanut jonkun hitin. Ja Venäjähän on suuri dieselin käyttäjä ja ollut myös viejä. Ja Eurooppahan on dieselissä nettotuoja. Eurooppa on long bensiiniä, mutta short dieseliä. Tällä on tietysti vaikutuksia tähän globaaliin dieselmarkkinaan.

Tässähän oli joitain vuosia sitten puhetta Porvoon jalostamon osalta, että pitäisikö siellä fossiilisia enää jalostaa ollenkaan. Mutta ne puheethan on toki kuopattu, mutta varmaan tässä maailmantilanteessa se on kultaakin arvokkaampi laitos. Näin vai miten?

Joo, siis mun mielestä huoltovarmuusnäkökulmasta Porvoo on ihan älyttömän tärkeä. Sehän oli syy, miksi Porvoo aikoinaan rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen, että meillä pitää olla omaa polttoainetuotantoa. Me ei voida. Vaarallista varautua ulkomaisen polttoaineen varaan. Ei mun mielestä tämä ole muuttunut ollenkaan. Lähtökohdat.

Ihan samaan aikaan tietysti sähköautojen määrä lisääntyy. Ehkä nyt Suomen autokauppatilanne huomioiden hitaammin, mutta kuitenkin. Että se totta kai sitten, kun moni kuluttaja ostaa sitä fossiilista, ehkä jatkossa vähemmän. Tässä on suuntaan ja toiseen muutoksia, joten jatkossakin.

Totta kai meidänkin vanhalla autokannalla. Niin hitaasti ja varmasti.

Kestää aikansa.

Sitten ihan viimeisenä Rotterdam, te olette rakentaneet vuosia laajennushanketta. Ensi vuonna pitäisi alkaa ylösajo. Jos miettii Singaporen kokemuksia, niin miten tästä ylösajosta tehdään sujuvampi, vaikka tietysti aina kompleksissa projektissa tulee yllätyksiä?

Joo, onhan se iso. Se on iso projekti. Jos katsoo näitä kuvia, mitä me ollaan näissä osareissa näytetty, ja niitä videoita, niin sehän näkee, että se on. Se on mittaluokaltaan iso laitos. Me ollaan nyt siirretty sieltä Singaporesta aika paljon sitä starttiporukkaa Rotterdamiin ja yritetään sitä osaamista ja kokemusta siirtää Singaporesta. Se oli se, että se oli heti covidin aikaan. Se tehtiin niin. Se startti osui osittain siihen covidin häntään. Ei tietysti tältä osin. Mehän ei olla nyt minkään samanlaisen hankalan tilanteen edessä. Mutta kyllähän tämä on aina vaativa homma. Mutta kyllä me kaikki osaaminen on siirretty sinne Rotterdamiin, ja tulemme tekemään aivan kaikkemme, että se olisi hyvä startti. Mutta sen näkee sitten.

Kuin samanlaisena tapauksena, että kuinka paljon pystyy ottamaan siitä aiemmasta ja ylipäätään oppia näin yleistasolla.

Varmaan yksi on kai se ollut, että siis sehän tietysti. Mehän seurataan työn laatua, että työn laatu olisi hyvää. Siellähän on hirveästi porukkaa, tekee töitä. Työn laatu olisi hyvä. Sitten meidän täytyy. Kun se on kuitenkin laitos, missä nesteitä liikkuu kovassa paineessa, niin mehän joudutaan testaamaan kaikki putket, että ei ole vuotoja. Ne kestävät painetta ja ne kestää lämpötilaa. Mutta vasta siinä vaiheessa, kun se ajetaan maksimipaineeseen, maksimilämpötilaan ja maksimikuormitukseen, niin viime kädessähän vasta sitten näkee, että me tehdään totta kai semmoisia tarkistuksia niin paljon kuin pystytään, mutta viime kädessä se vasta näkee sitten, kun se on fully loaded. Sitten se vasta näkee.

Teknologia on sinänsä hyvin samantyyppistä teknologiaa. Joitain komponentteja on toki päivitetty ja näin, että se toki auttaa, että siinä on ihan hyvät vertailut. Joo.

Pidän taas ihan peukkuja pystyssä kyllä. Kiitos haastattelusta ja tsemppiä loppuvuoteen!

Kiitos ja hyvää kesää kaikille! Kesää kaikille!