Talouden myyttejä murtamassa: Saksan teollisuus on menneen talven lumia

Oversigt

Saksan talouden haasteet ovat pääosin suhdanneperäisiä, ei rakenteellisia, ja johtuvat muun muassa globaalin valmistavan teollisuuden heikosta suhdanteesta ja elinkustannuskriisistä.
Saksan autoteollisuus on kärsinyt kilpailun kiristymisestä, mutta sen tuotanto on alkanut elpyä, ja työttömyysaste on euroalueen keskiarvon yläpuolella.
Teollisuustuotannon heikkous on liioiteltu, sillä vientiyhtiöt ovat siirtyneet korkeamman lisäarvon aloille, mikä parantaa katteita.
Liittokansleri Merzin tuleva "whatever it takes" -paketti tukee erityisesti puolustusteollisuutta, mikä voi vahvistaa Saksan teollisuutta jatkossa.

Tämä sisältö on tekoälyn tuottamaa. Anna siihen liittyvää palautetta Inderesin foorumilla.

Saksan taloutta kuvataan usein jähmeäksi järkäleeksi, jonka kasvumalli on ollut täysin riippuvainen halvasta venäläisestä energiasta ja Kiinan vahvasta vientikysynnästä ja NATO-turvasta Yhdysvaltain siipien suojassa. Ne ovat nyt hävinneet, ja Saksa kriisissä. Vai onko?

On totta, että Saksan viennillä on ollut viime vuosina haasteita erityisesti Kiinan autoteollisuuden kiristyneen kilpailun vuoksi, teollisuuden tuotantokapasiteetti on heikentynyt ja talouden energiaintensiiviset sektorit ovat menestyneet heikosti. On kuitenkin useita syitä, miksi Saksan "teollisuuden alasajon" tarina on pahasti liioiteltu. Ensinnäkin Saksan koronapandemian jälkeiset vaikeudet ovat olleet pääosin suhdanneperäisiä pikemminkin kuin rakenteellisia. Tästä kiitos kuulunee maailmanlaajuisen valmistavan teollisuuden vuosikausia kestäneelle heikolle suhdanteelle, massiiviselle elinkustannuskriisille (jonka aikana saksalaisten palkat romahtivat reaalisesti) ja korkojen nousulle (joka iski erityisesti Saksan tavaravientivetoiseen talouteen). Saksan autoteollisuus, joka työllistää 800 000 ihmistä, muodostaa 4-5 % BKT:sta ja 20 % teollisuustuotannosta, on ollut erityisen paljon otsikoissa vaikeuksiensa takia. Osin sen ongelmista johtuen Saksan työttömyysaste on ollut nousussa viime aikoina, mutta pysyttelee kuitenkin euroalueen keskiarvon alapuolella.

Työttömyysasteet, %

Työttömyysaste

Lähde: LSEG

Hyvä uutinen on, että useimmat näistä heikon suhdanteen takana olevista voimista ovat jo väistymässä. Jopa autotuotanto on piristymässä (ks. ao. kuvio). Toiseksi Saksan teollisuussektorin heikkoutta on jopa liioiteltu joissakin virallisissa tilastoissa. Vaikka teollisuustuotanto on ollut paineen alla, tilanne näyttää paljon paremmalta lisäarvoa tarkastellessa. Vientiyhtiöt ovat nimittäin siirtyneet matalan lisäarvon energiaintensiivisiltä aloilta, kuten kemikaalituotannosta, korkeamman laadun aloille, joilla on paremmat katteet. Saksan autoteollisuus puolestaan on aina ollut tunnettu vahvoista brändeistään ja juurikin siitä lisäarvosta. Lisäksi liittokansleri Merzin “whatever it takes”-paketti tekee tuloaan, ja siinä ovat voittajana mm. puolustusteollisuuden urakoitsijat. Saksan teollisuus ei siis ole menneen talven lumia, ja saattaa hyvinkin yllättää ensi vuonna.